tiistai 30. syyskuuta 2014

Viipurin Golfkentällä

Saimaan saaressa pikkuinen torppa...
Nimestään huolimatta kenttä sijaitsee Suomen puolella Saimaan Tuosa nimisellä saarella.Seuralla on takanaan varsin värikäs historia.
Tämä nykyinen kenttä on todella hieno, lähes joka väylältä on näköyhteys siniselle Saimaalle.Väylien välittömässä läheusyydessä on luonnosuojelualueita ja myös Salpalinja kulkee paikoin kentän vierellä,kentällä on ohjekyltit joilla kielletään meno näille alueille.
Tänään tuo kenttä käytiin kaverin kanssa pelaamassa minulla oli ilmainen pelilippu ja kaveri käytti SGS:n pelioikeuden niin tuo lysti juuri mitään maksanut mitä nyt bensaa auto 240 Km matkalla hörppäsi.

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

"Raitti on ruskeena"

Ajeltiin tänään vähän ennen puoltapäivää ruokareffeille mennessä Kotkan torin ohitse mutta ei ehditty pysähtymään ja katsomaan mikä tapahtuma siellä oli menossa kun raitti oli ruskeena "ryssää ja japsia".


Ruokailun jälkeen palattiin pelipaikoille takaisin,torillahan oli Karhulan Moottorikerho R.Y. viettämässä 40 vuotisjuhliaan.
Olivat jo lopettelemassa juhliaan kun me paikalle ehdittiin ja väkijuokkokin oli vähentynyt.

"Japsi."
Monille miehille nuo pyörät ovat joku nuoruuden haave ja papparaiset aloittavat harrastuksen eläköityessään minä en.



Huvitseni pistin yllä olevan.

lauantai 27. syyskuuta 2014

Kuvia Kotkasta

Tänään kiersin tänään aamulla auringon nousun jälkeen lenkin Puistalan niemessä ja kuvailin vähän niitä näitä.

Tämä Ruotsinsalmen linnoituksen ruutikellari nro.84 on ryssänkirkon (virallinen nimi on Pyhän Nikolaoksen ortodoksinen kirkko) ohella eräs vanhempia rakennuksia Kotkan saarella.
Tämä Graffitin huomasin jo edellisellä lenkillä mutta silloin ei ollut kameraa mukana.
 Tämän teoksen nimi on Portti.

Ei mikään kalteva torni vaan Elinvoimainen läsnäolo.
Nimetön
 Nimetön
Auringonpalvoja.
Vasikat. Tekijän arvaatte?.
Keskuskadulla Tuulen viemää.
Patsaan nimi on Tarrautuminen.
Kuvaa jouduin vähän muokkaamaan jotta sain nuo itäturistit näkymään,ainakin 4 bussilastillista heitä täällä tänään oli tuppukylän nähtävyyksiä ihailemassa.


Liikenne kulttuuria idästä.

torstai 25. syyskuuta 2014

Sumua

Huomenna taas tuonne sumun sekaan palloa lyömään.
Aina se kesän mentyä tuleen mieleen josko sitä joku kämppä tuolta eräältä saarelta pitäisi vuokrata vähän pidemmäksi aikaa.Tulevana talvena se ei vielä tapahdu mutta ehkä joskus?.
Toisaalta tällä nykyisellä saarella (Kotkassa) on minulle enempi aktiviteettejä kuin tuolla Teneriffalla mutta olisi se hyvä ottaa välillä etäisyyttä tämän maan politiikkaan.



On joskus käyty myös Neuvostoaikana tuolla Viron puolella ihmettelemässä maailman menoa.

maanantai 22. syyskuuta 2014

Sadetta

Tänään klo. 9:25
Suunniteltiin pientä golf turneeta kavereiden kanssa tälle viikolle kun piti olla vielä kesää jäljellä ja meillä greenfee tarjoukset ja edut lähes kaikki käyttämättä.
Tänään en päässyt kuin golkentän rangelle kun alkoi vesisade taitaa lykkääntyä tuo meidän turnee ensi viikolle.



lauantai 20. syyskuuta 2014

Ei se vielä

Yön kulkija Ilves kuvauspäivä 18.11.2010

Ei se vielä varmistunut FC KTP:n nousu Veikkausliigaan kun Tampereella peli Ilves-KTP päättyi 2-0. Toivotaan että ne tarvittavat pari kolme pinnaa otetaan kahdesta jäljellä olevasta ottelusta (Jazz Porissa , Jippo kotona) ihan ilmaiseksi ei heiltäkään ne pinnat irtoa sillä vastustajat taistelevat myös omasta sarjapaikastaan ja toinen heistä putoaa varmasti.

Miksi KTP:n  tekemä maali hylättiin?.
Kuvattu 7.9.2013 klo.7:35
Pientä taukoa on pidetty näiltä viheriöiltä mutta kyllä sitä vielä ehtii sillä kentät on vielä pari kuukautta auki.
Pienelle kuntokuurille täytyy tässä itsensä pistää muuten ei jalka talvella Teneriffan poluilla nouse.Aikaa siihen H hetkeen on 140 päivää.


Kun pelikello näyttää aikaa 89 minuuttia niin silloin KTP fanikatsomo virittelee ilmoille tuon Junnun laulun.Seuraavan kerran sen esityksen voi kuulla Porissa 28.9.2014 en lähde sinne kannustamaan pidän kotona peukkuja pystyssä.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Vähän ontuen mentiin


Ajelin autolla kuvassa näkyvälle Salpapolun päätepisteelle.Polku loppuu siis tähän mutta itse Salpalinja jatkuu tästä aina jäämerelle asti.Tarkoitus oli  patikoida täältä Salpamuseon suuntaan noin kymmenkunta kilometriä ja palata siintä tänne takaisin


Mutta aamuyöstä alkanut jomotus (kihti) vasemman jalan ukkovarpaassa esti patikoinnin.
Laskeuduin varovasti nuo raput alas ja tutustuin vähän tarkemmin tähän keskenjääneeseen majoituskorsuun ja konekivääri pesäkkeeseen.Olin varannut mukaani pienen laskulampun mikä olikin tarpeen 60 metriä pitkässä tunnelissa.


Salamaa apuna käyttäen otettu kuva tunnelin keskivaiheilta.

En pystynyt siis patikoimaan mutta ajelin autolla Gepsin jälkeä mukaillen tätä täällä hiekkaisilla metsäteillä kulkevaa Salpapolkua. Noin 5 Km pystyin seuraamaan autolla jälkeä mutta sitten oli pakko luovuttaa kun polku kääntyi metsäiselle kinttupolulle.Minulta jäi vielä 14,5 Km pätkä tuota polkua näkemättä aion sen vielä tänä syksynä patikoida.
Gepsi piirsi tämän jäljen ja vaikka istuin pääosin autossa niin 2 hirvikärpästä löysin kotona niskavilloistani.

Tässä ollaan sotavakien paremmin säilyneellä hautausmaalla,

Neljään riviin jos oikein päättelin on täällä vankeja haudattu.
Tantuu näin maallikosta valtavalta määrältä,historiaa en siltä osin tunne mutta tuskin he kaikki ihan nälkään ja tauteihin kuolivat.
Salpalinjan salat Blogin mukaan Miehikkälän keskitysleirillä kuoli kaikkiaan 158 vankia.

Muistomerkki.
Hiljaiseksi se välillä vetää kun täällä yksin kulkee ja ajattelee...

Kannustustava kortti

PT sai eilen ystävältään Liisalta tuollaisen kunnon ylläpitämiseen kannustavan itse tehdyn kortin.
Kortti oli mielestäni niin hieno että skannasin sen kuvaksi ja liitin tähän näytille.
Liisa rouva tarjosi eilen meille molenmille lounaan Tai Hing ravintolassa ja sen päälle vielä pehmisjäätelöt kauppakeskus Pasaatissa .
Kuulemma vaan ihan kiitoksena siitä että hänet kauppakasseineen on niin usein meidän autolla kotiin kuljetettu.

Omaan kuntoiluun pitäisi löytää myös jotaiin uutta motivaatioa on päässyt vähän kunto repsahtamaan pelkkä golf ei yksin riitä pitäisi tehdä jotain muutakin.
Tänään ajettelin tehdä patikkaretken Salpapolulle kunhan päivä ensin valkenee ja jos tuo pikkuisen taas oireileva kihti ei pahemmaksi tästä äidy.

maanantai 15. syyskuuta 2014

Et muuten tätäkään usko


Kuvassa ollaan Joken kanssa Jaroslavlin päärautatieasemalta odottelemassa Siperian 3 tuntia myöhässä olleen junan lähtöä.
Kuva on vuodelta 1989, tuoreempiakin kuvia tuosta monen "toverin" ihannevaltiosta minulla on mutta tämä saa nyt tähän postaukseen kelvata.
Ensimmäisen matkani silloiseen Leningradiin tein jalkapallojuniorina vuonna 1965 se oli nuorelle pojalle silmiä avaava kokemus monella tavoin.
Sen jälkeen noita reissuja on tehty yhteensä noin kymmenkunta en väitä olevani mikään Venäjän tuntija mutta tiedän nähneeni sitä maata ja sen tapoja enemmän kuin moni radikaalipentu.
Pidän monista Venäläisen keittiön herkuista mm. hapankaalista,matkoillani olen tavannut pääsääntöisesti ystävällisiä ja meistä länsimaisista hyvin kiinnostuneita kansalaisia.
Sanonta Ryssä on Ryssä vaikka voissa paistaisi pitää silti paikkansa etenkin silloin kun puhutaan heidän johtajistaan.Mihail Gorbatsovin aloittamaa avoimempaa politiikkaa (Glasnost) tiedottamista ja sananvapautta tulisi maassa edistää .Mutta onhan se helpompi maata hallita kun media on omissa käsissä.



Ville Haapasalon TV matkoja olen seurannut suurella mielenkiinnolla ja tuon uutuus kirjankin aion myös lukea,tiedä häntä jos sen sais vaikka isänpäivä lahjaksi.



Saas nähdä miten käy vapauden kaihon tuolla Ukrainassa ainakin yritys sen vaimentamiseksi on  Valimir toverilla kova.

torstai 11. syyskuuta 2014

Kotkan patsasaista



Tukinuittaja entisessä paikassaan Kotkantien kupeessa.
Käytiin eilen keskiviikkona mökillä vähän puuhastelemassa ja saunomassa kun samanaikaisti Tasavallan Presidentin puoliso Jenni Haukio piti juhlapuheen ja paljasti Tukinuittaja patsaan sen uudessa sijoituspaikassa Karhulan Jokipuistossa.
Olisihan sitä voinut käydä siinäkin tilaisuudessa olisin saanut Jennistä kuvan,nuo minut kuvat tuppaa vaan olemaan sellaisessa epäloogisessa järjestyksessä etten niitä tarvittaessa  löydä kovinkaan helposti.
Tukinuittaja on saanut olla ainakin entisessä sijoituspaikassaan olla vandaaleilta rauhassa ....

Mutta tämä patsas on saanut  päällensä ainakin tervaa ja höyheniä sekä punaista ferreksiä. Viimeaikoina tosin on patsas saanut olla rauhassa.



Satamatyön kunniaksi pystytetty Ahtaaja patsas on kansansuussa saanut nimen lankkuvarkaat.


Sibelius puiston Kotkat veistoksen vesi  pitää katkaista aina suurten yleisötapahtumien ajaksi muuten joku geelipää kaataa altaaseen paketin pesupulveria ja kohta on koko puisto vaahdossa.


Langinkosken alapuolella olevaa muistolaattaa on myös vahingoitettu.
Eräs tarina kertoo että kiveä vasten on teloitettu kansalaissodan aikana 2 punavankia ja laatassa näkyy luodin jäljet muistona tästä .Tämä tarina elää sitkessä mutta se ei pidä paikkaansa,vandaalien kohteena tämäkin on ollut.


Tulipahan mieleeni patsaan siirrosta nuokin jutut,sopuisasti Tukinuittaja siirtyi ei tainnut kukaan edes vastustaa.

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Lomaviikon viimeiset kuvat



Maassa maan tavalla tai maasta pois no me tultiin pois.Tosin me ei mitään aitoa Turkkia tuolla viikon lomamatkalla Siden turistiryssä edes nähty eikä näin ollen tavoille opittu.
Puhtaus on puoliruokaa on myös eräs sanonta tällä saralla olisi heillä paljon parannettavaa.
PT selvisi reissusta täysin terveenä itselläni oli pari päivää vähän vatsan väänteitä mutta kyllä minä uteliaana kaikkea maistelinkin.
Mitään kaipuuta Turkkiin ei jäänyt eikä sinne näin ollen ole enää tarvetta palata.

Tuon kollaasikuvan Viking Bazaar omistaja Kenan Alver on myös poikani tuttu.
Kenan on käynyt armeijan Suomessa puhuu siis täyttä Suomea sen lisäksi hän on armoton kauppamies.
Ostin häneltä 5 Golfpaitaa + viidet farkut ja lisäksi vielä kahdet shortsit ,olen vieläkin ostoksiini tyytyväinen pärjään niillä pitkätkälle tulevaisuuteen.
Jos matkareittinne joskus tuonne Sideen vie niin käykää hänen Bazaarissaan ja sanokaa kotkalaiselta Samin isältä terveisiä hän tarjoaa teille varmasti oluet.


maanantai 8. syyskuuta 2014

Manavgat markkinat ym.

Viikko sitten maanantaina oltiin toistamiseen kaupungissa nimeltä Manavgat tällä kertaa käytiin markkinoilla ja suuressa moskeijassa.
Dolmus bussilla mentiin ja osattiin jäädä oikealla pysäkillä poiskin kun oltiin aiemmin jo kaupungissa käyty nääs.
Markkinoiden väentungoksessa vietettiin parisen tuntia aikaa,krääsäpuolelta ostin itselleni 6 paria kalsareita kympillä (10€).
PT pisti paremmaksi hän osti 2 muotilaukkujäljitelmää, pitkän ja sinnikkään sivullisiakin huvittaneen tinkimisen jälkeen hintaa niille tuli 55€. 
Lisäksi mukaan lähti Ennille mekko ja farkut niiden hintaa en muista.


Värikkäältä markkinoiden vihannestorilta ei ostettu mitään PT komensi kyllä minut ostamaan tuon kuvan riipuksen kotiin koristeeksi mutta kauppaa ei syntynyt.
Valokuvan otosta maksoin myyjättärelle yhden Liiran,se hinta tyydytti molempia osapuolia.

Kun janojuomat Efes ja  Coca-Gola Light oli nautittu ajelimme pirssillä suurelle moskeijalle.
En muista paljonko tämä kyyti maksoi mutta niinkuin taxikuskit ympäri maailman tekevät että eivät aja suorinta tietä vaan paremman ansion toivossa ajavat hieman pidemmän lenkin niin teki myös tämä meidän taxisuhari.Vähän yli Kilometrin matka kasvoi tämän koukkauksen takia arviolta n. 5:n Km mittaiseksi.


Moskeijaan oli ilmainen sisäänpääsy mutta kengät piti jättää ulos ja naisille oli varattu talon puolesta huntuja joilla pää piti peittää.
Aivan moskeijan keskilattialle asti (kupolin alle) ei saanut mennä mutta kuvata sai vapaasti.
Ei me kauaa täällä oltu parit kuvat otin ja matka jatkui tällä kertaa rehellisellä taxilla hotellille Sideen.


Hotellilla alkoi illalla klo.19 Grill Party syömingit hintaan 29 TL. Ihan hyvät pöperöt oli pyötään pistetty ja pyötäkattauksena ollut Turkkilainen punaviini (ei sis, hintaan) oli ihan juotavaa mutta tässsä helteessä nautittuna varsin hiostuttavaa hehkuviiniä.


Ohjelmallinen illanvietto sisälsi  napa- ja kansantanssia sekä lopuksi myös taikurin esityksen.

Päivän kuvat.

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Kuvia Sidestä

Kuva on otettu punatäplän kohdalta suuren liikenneympärän laidalta eli varsin keskeltä Siden kaupunkia.
Kartassa näkyvä Välimereen työntyvä niemi on Siden vanha keskusta sen päässä sijaitsee
huvipursisatama.Aivan sataman vieressä sijaitsee varsin pienellä alueella varsinain "turistirysä" kauppaliikeitä ja ravintoloita on vähän joka lähtöön.
Turistirysän ulkopuolelle jää Antik Side eli ajanlaskumme alun aikaiset rakennelmat mm.Roomalainen teatteri ja Apollon temppeli.
Kahtapuolta niemeä sijaitsevat pitkät uimarannat itäinen- ja läntinen ranta.

Kirkko tässä tapauksessa Moskeija on sijoitettu keskelle "kylää" tästä oli hotelliimme matkaa noin kilometri.Minareetista nauhalta soitetut rokouskutsut kuuluivat hyvin hotellille asti,joista ensimmäinen kajahti ilmoille jo klo..5:20 sen jälkeen aloittivat kukot laulunsa.
Tähän moskeijaan yritin tutustua tarkemmin mutta sen ovet olivat silloin kiinni.


Hautausmaa on nykyisen keskustan liikenneympyrän lähettyvillä.
 Huvipursisatama josta lähtevät myös retkiveneet.
 Ei mikään Itella vaan posti.
Läntinen ranta.Pari kilometriä pitkä rantakatu käveltiin melkein päästä päähän ja tahkaisin uimassa ei käyty eikä sänkyä vuokrattu.

lauantai 6. syyskuuta 2014

Turkin kuvia

 Uima-altaan vesi oli niin lämmintä ettei se juurikaan vilvoitusta tuonut, kävin kahtena päivänä kastelemassa itseni kaulaan myöten.Sukeltaa en viitsinyt joska altaan vierellä ei ollut suihkuja ja porukat kävivät altaassa lähinnä huuhtomassa hikensä pois.Veden pinnalla kellui kevyt kerros aurinkoöljyä lopetin uimisen sen havaittuani,hotellihuoneen kylmäsuihku virkisti enemmän.


 Hotellin viereinen tontti oli rakentamaton siinä paikallinen farmari vai mikä lie safariyrittäjä piti kameleitaan,narulla oli jalat köytetty liekaan etteivät ominpäin karkuun köpötelleet.
Tuossa vanhassa kylpyammeessa ei ollut suinkaan vettä vaan kuivaa heinää.
Eräänä päivänä tuossa kamelitarhassa oli syttynyt tulipalo jonka paikalliset poliisit sammuttivat hotellin puutarhan kasteluletkulla.Syttymissyy jäi minulle epäselväksi mutta kiivas oli väittely aiheesta poliisien ja farmarin välillä.


Kuvassa on punaisella täplällä merkkittynä jokiristeilyn lähtöpaikka,kävimme ensin bussilla tuolla joen yläjuoksun vesiputouksella ja vielä samana päivänä jokiristeilyllä.
Kovasti halusivat Turkkilaiset meistä ja itsestään ottaa yhteiskuvia,pieni parin kuukauden ikäinen vauvakin työnnettiin PT:n syliin ja kamerat kävi.Vahinko vaan ettei meillä ollut muuta yhteistä kieltä kuin elekieli mutta sen ja kännykkään ladatun kartan avulla selvitettiin mistä ollaan kotoisin.
He olivat jostain Turkin keskiosista kotoisin paikan nimeä en enää muista.


perjantai 5. syyskuuta 2014

Taas kotona

Taas on yksi reissu tehty,yli kymmenen vuotta on meidän viimeistä Turkin matkasta silloin oltiin Marmaris nimisessä paikassa nyt oli matkakohteena Side.
Eilen tultiin jo kotimaahan mutta jäätiin vielä päiväksi Espooseen Enniä hoitamaan kun esikoulun opettajilla oli joku toimintapäivä.
Ai miten matka meni? lyhyesti sanottuna kuumaa oli ja kosteaa kyllä hiki virtasi mutta hyvin selvittiin kun muistettiin juoda riittävästi vettä.
Tämä Side on kyllä huonoin käymistämme Turkin kohteista turistirysä viimeisen päälle,ruoka ei paria poikkeusta lukuunottamatta ollut kummoista.
Tjäreborg oli matkanjärjestäjä eli oli ns. valmismatka, opaskin nähtiin matkala kahdesti (lentoasemalla mennessä ja tullessa) mennessä kysyin mikä bussi vie Siden Risus hotelliin hän sanoi että bussi numero 4 mutta se jättää teidät Siden kampuksella pois kyydistä ja jatkatte sieltä dolmuksella hotellille.
Opas ei ollut bussissa mukana, liikkeelle päästiin kun kuski oli ensin myydyt kaikille halukkaille virvokkeita, antoi hän meille myös pienen Siden esitteen ja kartan.
Oltiin tässä tässä bussissa ainoat Sideen menijät  mutta hyvin me perille päästiin nukkumaankin ehdittiin jo ennen aamuviittä.
Kotiinlähtö bussin numero ja noutoaika hotellilta ilmoitettiin teksiviestillä minun kännykkääni pari päivää ennen loman loppua.

Salale hevosenkenkä vesiputous.
Ei me tätä opasta oltais mihinkään tarvittukaan mutta ehkä se jollekulle muulle olisi ollut tarpeen.
Omatoimiretkiä tehtiin 35 asteen helteestä välittämättä kävellen ,veneellä ja tuolla kätevällä dolmus bussilla.
Dolmuksella tultiin myös kuvan vesiputoukselle ensin kaupunkiin nimeltä Manavgat ja siellä vaihdettiin Salalen bussiin.Matka Sidestä tänne vesiputouksille maksoin meiltä 10 Turkin Liiraa eli noin 3,40 €uroa varsin halpaa kyytiä.

Tässä katoksessa ventattiin dolmus pikkubussia. 
Otin noita kuvia vain noin parisataa kappaletta, näytän niistä osan sekalaisessa järjestyksessää sitten "syksynmällä".